Kategoria: Työnhaku

 

Kun ottaa huomioon, että tekniikan alan työpaikat eivät luultavasti ole kaikista suurimmassa vaarassa, eivät alan työllistymisnäkymät näyttäydy enää niin synkiltä. Huippuvuosissa tuskin vielä ensi kesänä ollaan, mutta suunta on luultavasti parempaan päin.

Viime kesänä moni koki pettymyksen, kun kesätyöt peruuntuivat pandemian takia. TEKin opiskelijatutkimuksen mukaan vaille töitä jääneistä työnhakijoista peräti 27 prosenttia kertoi koronapandemian keskeyttäneen rekrytointiprosessin. Lisäksi joka kahdeksas koki työnhaun tarpeettomaksi vallitsevasta tilanteesta johtuen. Vaikeutunut tilanne näkyi myös kesätöiden toteutumisessa, sillä 27 prosenttia ei työskennellyt lainkaan kesällä 2020. Vastaava osuus vuonna 2018 oli 18 prosenttia.

Monia varmasti mietityttää tuleva kesä. Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi, että kesätyötilanne tänä vuonna ei olisi ihan yhtä vaikea kuin viime vuonna. Kun ottaa huomioon, että tekniikan alan työpaikat eivät luultavasti ole kaikista suurimmassa vaarassa, eivät alan työllistymisnäkymät näyttäydy enää niin synkiltä. Huippuvuosissa tuskin vielä ensi kesänä ollaan, mutta suunta on luultavasti parempaan päin.

Kuluneelta kuulostavassa ”oma aktiivisuus ratkaisee” -kliseessä on perää. Aktiivisuuden lisäksi laajakatseisuus ja luovuus voivat tuoda nykytilanteessa etua työnhakuun. Voisiko kesätyöpaikkaa etsiä joltain äkkiseltään hyvin satunnaiselta kuulostavalta paikkakunnalta tai yrityksestä? Voisiko etätyöskentely mahdollistaa työn tekemisen kotipaikkakunnalta käsin? Voisiko asumisjärjestelyt sopia vaikkapa jonkun sukulaisen tai tutun luokse kesäksi? Voisiko nyt olla sopiva hetki kokeilla jotain uutta ja hakea töitä muualtakin, kuin oman koulutusalan suosituimmista yrityksistä?

Kesätyönhaku on ilman pandemiaakin raskasta. Vaikka jano itsensä kehittämiseen ja työkokemuksien hankkimiseen olisikin suuri, on tärkeää miettiä omaa jaksamista ja kokonaiskuvaa. Nuoret tekkiläiset työllistyvät edelleen erittäin hyvin, sillä TEKin opiskelijatutkimuksen mukaan noin 80 prosentilla on työpaikka tiedossa jo valmistumisen hetkellä ja vuoden kuluttua valmistuneista opiskelijoista on töissä jo yli 95 prosenttia valmistuneista (TEKin työttömyyskatsaus, Q3 2020). Vaikka korona nostikin hetkellisesti lomautettujen määrää tekniikan alalla rajusti, on pandemian vaikutus työttömyyteen ollut vähäistä ja tulevaisuus nuorille on edelleen kirkas.

Oman alan kesätöihin kannattaa hakea ja kaikesta työkokemuksesta on hyötyä. Elämässä on kuitenkin tärkeämpiäkin asioita kuin työ, ja tilastojen valossa tekniikan alan nuorilla ammattilaisilla on edessään valoisa tulevaisuus. Oman alan töitä ehtii tehdä vielä, eikä omasta ammatillisesta urakehityksestä kannata olla huolissaan.

 

Teksti: Vesa Taskinen
Kuva: Getty Images

 

 

Kesätyöhaun vilkkain sesonki on käynnissä ja monen opiskelijan tavoite kesälle on päästä keräämään arvokasta työkokemusta. Optimoi mahdollisuuksiasi napata kesätyö: ole aktiivinen ja erotu massasta räätälöidyillä työnhakudokumenteilla.

Kartoita mahdollisuuksia monipuolisesti

Kesätyönhakijalla on käytettävissään paljon erilaisia sivustoja ja kanavia. Oman yliopiston työnhakupalvelu, JobTeaser tai Valojobs, on opiskelijalle oivallinen starttipaikka kesätyöhakuun. Palveluista voit lukea lisää täältä. Monipuolisia kesätyömahdollisuuksia löydät myös Suomen suurimman työnhakukoneen, Duunitorin sivuilta. Kysyimme Duunitorin Content Manager Anna Mäkelältä, miten kesätyönhakija hyötyy Duunitorista ja mitä siellä on hänelle tarjolla.

– Eniten kesätyöpaikkoja löytyy Duunitorin kesätyösivustolta, jossa pääsee etsimään työpaikkoja yrityksen, toimialan tai paikkakunnan avulla. Sivustolta voi myös lukea vinkkejä esimerkiksi toimivan kesätyöhakemuksen kirjoittamiseen tai selvittää ammatinvalintatestillä, millaisissa tehtävissä itse pääsisi loistamaan, Mäkelä kertoo.

Lisäksi voit bongata esimerkiksi Oikotien Vastuullinen kesäduuni -kampanjan tai käydä tutustumassa vaikkapa Rekrytointi.comin ja Baronan sivuille koostettuihin kesätyöpaikkoihin. Tekniikan alan kesätyöpaikkoja kannattaa katsastaa Työkirjan Facebook-ryhmästä. LinkedInissä kesätyö hakusanalla voit etsiä niin työpaikkoja kuin postauksia aiheesta – hiothan myös oman profiilisi hakuvalmiuteen! Virtuaalisissa rekrytointitapahtumissa saatat niin ikään kohdata potentiaalisen työnantajan. Hyödynnä laajasti myös omia verkostojasi ja kontaktejasi ja kysy rohkeasti vinkkejä työmahdollisuuksiin lähipiiristäsi.

Ole aktiivinen ja räätälöi

Mäkelän mukaan kesätyöhaussa ratkaisevat osaamisen lisäksi erityisesti kaksi asiaa: oma aktiivisuus ja erottuvat työnhakudokumentit. Hakijoita on tyypillisesti paljon, joten työnhakuun on oltava valmis satsaamaan aikaa ja vaivaa, jos haluaa erottua joukosta, Mäkelä kehottaa.

Suuresta hakijamäärästä ei kuitenkaan kannata lannistua vaan panostaa siihen mihin itse voi vaikuttaa. Osoita aktiivinen asenteesi etsimällä töitä monipuolisesti eri kanavia ja kontakteja hyödyntäen. Myös piilotyömahdollisuuksia kannattaa kartoittaa olemalla esimerkiksi suoraan yhteydessä kiinnostavaan yritykseen, jossa voi olla tarve kesätyöntekijälle, vaikka varsinaista hakua ei olisikaan avoinna. Tutustu huolellisesti hakemaasi yritykseen sen verkkosivujen ja sosiaalisen median avulla ja peilaa vahvuuksiasi suhteessa hakemaasi tehtävään. Toimiviin työnhakudokumentteihin on saatavilla paljon hyviä ohjeita, ja dokumentteihin panostaminen onkin huomattavasti tehokkaampi strategia kuin lähettää tukuittain hakemuksia, joita ei ole personoitu ja viimeistelty.

Mäkelän oma vinkki opiskelijan kesätyöhakuun painottaakin yksilöityä lähestymistapaa:

    Räätälöi hakemuksesi kullekin työnantajalle sopivaksi ja pyri myymään osaamistasi mahdollisimman hyvin – jos työkokemusta ei ole alalta vielä kertynyt, pohdi miten voisit tuoda esiin opintojesi aikana kerryttämääsi tietoa ja taitoa. Harkitse myös videohakemuksen tekemistä, sillä se on hyvä tapa jäädä mieleen ja kertoa persoonastasi enemmän kuin pelkällä tekstillä. Jos videolla esiintyminen tuntuu vieraalta, myös erilaiset visuaaliset CV- ja hakemuspohjat erottuvat usein edukseen.

Näiden vinkkien myötä toivotamme antoisaa kesätyöhakua!

 

Teksti: Katja Sulenko
Kuva: Getty Images

 

 

Vanhan Aarresaari-työnvälitysportaalin poistuttua käytöstä marraskuussa 2020 siirtyivät yliopistot kahden eri järjestelmän käyttäjiksi. JobTeaser-palvelun ovat ottaneet käyttöönsä Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot, Hanken, Åbo Akademi sekä Aalto- ja LUT-yliopistot. ValoJobsia käyttävät puolestaan Vaasan, Oulun ja Lapin yliopistot.

Jos haet esimerkiksi kesätöitä, on nyt mitä parhain hetki tutustua uusien järjestelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin!

Yliopisto-opiskelijoille kohdennettuja mahdollisuuksia

Kaisa Niskanen Tampereen yliopiston Urapalveluista ja Ida-Maria Volturi LUT-yliopiston Urapalveluista perustelevat, miksi opiskelijan kannattaa suunnata JobTeaseriin.

– JobTeaserin paikkailmoittelu on kohdennettu erityisesti yliopisto-opiskelijoille niin harjoittelujen, lopputyöaiheiden kuin työpaikkojenkin osalta. Erotuksena yleisempiin työnvälitysalustoihin JobTeaserissä monet työnantajat haluavat kontaktoida nimenomaan opiskelijoita tai vastavalmistuvia ammattilaisia ja tarjota juuri heille kohdennettuna mahdollisuuksia.

Alustalle rekisteröityminen on mahdollista vain opiskelijoillemme ja alumneillemme, ja sinne avattavat paikat moderoidaan korkeakoulujen koulutusalojen mukaisesti, Ida-Maria ja Kaisa kertovat.

JobTeaser osana urasuunnittelua

– Monet yliopistot ovat siirtäneet myös muita urapalveluitaan osittain tai kokonaan JobTeaseriin – muun muassa uraohjauksen ajanvarauksen, uraluennot ja -koulutukset sekä rekrytointitapahtumat opiskelija löytää JobTeaseristä. JobTeaser ei siis ole pelkästään työnhakua vaan myös muuta urasuunnittelua tukeva palvelualusta, vinkkaavat Ida-Maria ja Kaisa.

Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan! Osoitteen oman yliopistosi alustaan löydät: https://www.aarresaari.net/tyonhaku/

 

Teksti: Koostettu Kaisa Niskasen ja Ida-Maria Volturin vastauksista
Kuva: Getty Images

 

Viimeistelty LinkedIn-profiili luo oivallisen lähtökohdan LinkedInin käyttöön ja profiilin avulla voit esitellä osaamistasi, aikaansaannoksiasi ja tavoitteistasi. Huolellisesti rakennetulla profiililla olet myös työnantajien ja rekrytoijien löydettävissä. Pelkkä profiilin olemassaolo ei kuitenkaan vielä tarkoita LinkedInin aktiivista ja monipuolista hyödyntämistä koko kapasiteetissaan. Jotta asiantuntijuutesi, osaamisesi ja tavoitteesi saavat ansaitsemansa huomion, tarvitaan verkostoja, näkyvyyttä ja toimintaa. Kysyimme ajatuksia ja vinkkejä aktiivisuuteen LinkedInissä Talentedin talent agent Saku Tihveräiseltä.

– Verkostoituminen on perinteisesti ollut suomalaisille hieman haastavaa, mutta sen ei kuitenkaan tarvitse olla sitä tulevaisuudessa, Tihveräinen toteaa.

LinkedIn on Tihveräisen mukaan parhaimmillaan verkostoitumisharjoitus, jossa taitojaan pääsee kehittämään. Saku korostaa LinkedInin suurta potentiaalia: LinkedInin käytöllä on mahdollista rakentaa verkostoaan ja ammatillista osaamistaan aivan uudella tavalla. Lisäksi postauksilla ja aktiivisella verkostoitumisella voi luoda omaa brändiä.

– LinkedInissä on paljon hyviä osaajia, ja ne esille nousevat tyypit voivat saada hieman etumatkaa työpaikkaa valitessa, Saku kiteyttää aktiivisuuden hyötyjä.

Miten pääset liikenteeseen oman aktiivisuutesi edistämisessä? Lue alta Sakun vinkit!

Päätä lisätä ihmisiä verkostoosi ainakin yhtenä päivänä viikossa. Näiden henkilöiden olisi hyvä olla jollain suoralla tai väljemmällä tavalla liitoksissa uratavoitteittesi kanssa. Kirjoita aina lyhyt esittäytyminen viestiin ja heittäydy keskusteluihin. Sovi aloitteellisesti esittäytymispalavereita, jos juttu luistaa uuden kontaktin kanssa.

Auta kaveria. Jos päätät auttaa ilman paikallisia verkostoja olevaa kollegaa tutustumaan uusiin ihmisiin, hyödyt tästä luultavasti itsekin myöhemmin. Hae hyötyjä pitkällä tähtäimellä. Auta nyt – tulevaisuudessa toiset mielellään palauttavat palveluksen.

Pohdi opinnoistasi, lopputyöstäsi, harjoittelustasi tai työtehtävistä teemoja, joista olet käynyt kiinnostavaa keskustelua kaverisi tai kollegasi kanssa. Nämä teemat ovat luultavasti sellaisia, jotka kiinnostavat myös muita. Kirjoita postaus aiheesta. Satsaa ensimmäiseen lauseeseen – siinä on lupa myös vähän kärjistää. Sen ihmiset näkevät LinkedIn-fiidissä ja sen pohjalta moni päättää lukea tekstisi läpi, reagoida tai kommentoida. Pyri ottamaan tavaksi kirjoittaa postaus per viikko. Jos tuttusi eivät tee niin, se ei tarkoita, ettetkö itse voisi, Saku rohkaisee.

Tihveräinen kannustaa aloittamaan LinkedInin aktiivisen hyödyntämisen heti, sillä se on satsaus tulevaisuuteen: tässä ei tavoitella pikavoittoja vaan systemaattisen työn tulokset tuottavat hyötyjä pitkällä aikavälillä.

 

Kirjoittaja: Koostettu Saku Tihveräisen vastauksista
Kuva: Getty Images

 

Työkirja on paras ja tunnetuin työnhaku ja uraopas, joka on suunnattu tekniikan alan ja matemaattis-luonnontieteellisten alojen opiskelijoille. Työkirja 2021 sisältää neuvoja, esimerkkejä ja kokemuksia: toivomme sen olevan avuksi ja inspiraatioksi, kun etsit kesätöitä, trainee- ja harjoittelupaikkoja tai sopivaa lopputyöpaikkaa.

Sisältöä on suomeksi ja englanniksi verkkosivuilla sekä painetussa Työkirjassa 2021 -julkaisussa. Tämän taustalla on se, että tekniikan ammattilaisten työmarkkinat ja usein myös työyhteisöt ovat kansainvälisiä.

Työkirjaa on julkaistu vuodesta 1994. Sen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä työnantajien, rekrytoijien, yliopistojen ura- ja työelämäpalvelujen sekä muiden ammattilaisten kanssa. Tämä yhteistyö on arvokasta ja olemme siitä kiitollisia.

Työkirjan sisältöä kannattaa lukea ajatuksella ja yhdistää opit hyvää asenteeseen. Tämä on mainio lähtökohta oman uran käynnistämiselle.

Löydät Työkirja 2021 -oppaita kampukseltasi eri paikoista: ura- ja työelämäpalvelut, kiltahuoneet tai ainejärjestöjen tilat, TEK Lounget sekä TEKin ständiltä erilaisissa tapahtumissa. Jos haluat lukea Työkirjaa pdf-versiona, löytyy se tältä sivustolta. Suora linkki PDF-versioon.

Parasta onnea työnhakuusi!

Tekniikan akateemiset TEK on ammattijärjestö, joka tukee sinun urallasi. TEKillä on kerättynä tietoa tekniikan ammattikunnasta, työurasta ja palkoista enemmän kuin millään muulla taholla. Tutkimuksien perusteella tiedämmekin, miten tärkeää on jo opintojen aikana kerätä työkokemusta ja rakentaa ammatillista verkostoa.

Työnhakuprosessiisi vaikuttavat myös verkostosi, ja rekrytoijat kuulevat mielellään näkemyksiä, eli suosituksia, suoriutumisestasi aiemmissa työtehtävissäsi osana päätöksentekoaan. Suosituksia kannattaakin pyytää aiemmilta esimiehiltä, kollegoilta tai yhteistyökumppaneilta – näin olet hyvin valmistautunut, kun työnhaku on ajankohtaista.

Suosittelijoiden käyttöön työnhaussa liittyy erilaisia käytänteitä ja nämä aiheuttavat välillä hämmennystä. Tekstissä käsittelemme yleisesti pohdittuja kysymyksiä aiheesta.

    • Miksi suosituksia kysytään? Mikä suosittelijoiden merkitys on?

      Suosittelijat rikastavat työnhakudokumenteissa ja haastattelussa antamiasi tietoja ja avaavat laajempaa perspektiiviä osaamiseesi, motivaatioosi ja työotteeseesi. Suosittelijat antavat lisänäkökulmaa ja voivat vahvistaa tai täydentää jo saatuja tietoja ja käsitystä sinusta työntekijänä.

      Suositukset ovat yksi osa kokonaisarviota hakijasta, mutta eivät kuitenkaan painoarvoltaan niin tärkeitä kuin vaikkapa koulutuksesi, kokemuksesi ja ydinosaamisesi. Joskus suositusten merkitys voi kuitenkin olla ratkaiseva. Jos sinulla olisi kaksi tasaväkistä kandidaattia, joista toisella on erinomaiset suositukset ja toiselta ei löydy suosittelijaa – kumman valitsisit?

      Kansainvälinen osaaja voi hyötyä siitä, että häneltä löytyy verkostostaan suomalainen suosittelija. Lisäksi hakiessasi uudelle toimialalle tai uudenlaiseen tehtävään saattaa vahva suositus olla valintaasi puoltava tekijä, kun aiempaa näyttöä samantyyppisestä tehtävästä ei vielä ole.

      Työnhakuprosessin luonteesta, haettavasta tehtävästä sekä työnantajasta ja rekrytoijasta riippuu, kysytäänkö suosituksia – aina suositukset eivät kuulu osaksi rekrytointiprosessia ja toisinaan ne ovat välttämättömyys.

    • Kuka voi toimia suosittelijanasi?

      Suosittelijaksi kannattaa valita henkilö, jonka positiiviseen arvioon luotat ja joka osaa aidosti kertoa työskentelytavastasi. Suosittelijan tehtävä ei ole keksiä hakijasta mahdollisimman kauniita asioita, vaan kertoa rehellinen arvionsa.

      Yleistä on käyttää suosittelijana entistä esimiestä jo päättyneestä työsuhteesta, ei kuitenkaan kovin pitkän ajan takaa (max. n.10 vuotta). Moni työhakija ei välttämättä halua tehdä työnhaustaan julkista eikä ilmaista asiaa ennenaikaisesti työpaikallaan, jolloin nykyinen esimies ei ole aina käytännöllisin vaihtoehto suosittelijaksi.

      Suosittelijana voi toimia myös kollegasi, asiakkaasi tai yhteistyökumppanisi, joka tuntee hyvin tapasi toimia sekä työnkuvasi. Mikäli sinulla ei ole vielä aiempaa työkokemusta, voi suosittelija olla vaikkapa valmentajasi tai muu harrastus- tai vapaaehtoistoiminnan ohjaaja. Jos suosittelijoita on useampi, olisi hyvä, että ainakin joku heistä olisi toiminut esimiehenäsi.

      Kaverisi ei ole soveltuva henkilö suosittelijaksi, sillä suosittelijan tulee osata kuvata sinua ennen kaikkea ammatillisesta näkökulmasta ja riittävän objektiivisesti.

    • Voiko professori olla suosittelijani?

      Usein opiskelijan suosittelijana toimii professori, varsinkin jos työkokemusta ei vielä juurikaan ole. Tärkeää on, että professori pystyy tarvittaessa kertomaan riittävän hyvin sinusta ja soveltuvuudestasi hakemaasi tehtävään. Oltuasi jo pidempään työelämässä, ei professori ole enää relevantti suosittelija.

    • Mitäs jos minulla ei ole suosittelijaa?

      Jos sinulla ei ole suosittelijaa, kannattaa asiasta kertoa rehellisesti, mikäli se tulee puheeksi. Selkeä syy suosittelijan puuttumiseen, kuten että olet hakemassa ensimmäistä työpaikkaa, auttaa rekrytoijaa ymmärtämään tilanteen.

    • Montako suosittelijaa minulla tulisi olla?

      Yhdelläkin suosittelijalla pärjää mainiosti, etenkin uran alkuvaiheessa. Myöhemmin suosittelijoita olisi hyvä olla kahdesta kolmeen. Määrä ei kuitenkaan ole olennaisin seikka, vaan se, millaisia suosittelijat ovat ja miten hyvin he pystyvät kertomaan sinusta ja osaamisestasi.

    • Miten suosittelijat merkitään CV:hen?

      Suosittelijoita voi käyttää työnhaussa vain heidän luvallaan, joten varmistathan tämän aivan ensimmäiseksi.

      Suosittelijoiden merkitsemiseen on useitakin toimivia tapoja, joista soveltuvin kannattaa valita oman harkinnan mukaan.

      • Yksi tapa on kirjata CV:hen, että suosittelijoiden tiedot ovat saatavilla pyydettäessä.
      • Toinen tapa on kirjata näkyviin suosittelijoiden tittelit ja yritys, mutta ei tarkkoja yhteystietoja.
      • Kolmas tapa on ilmoittaa heti suosittelijoiden tiedot yksityiskohtaisesti: nimi, titteli (+ suhde sinuun, esim. entinen esimies), yritys, sähköposti ja puhelinnumero.

      Joskus CV-tietokannoissa tai sähköisissä hakulomakkeissa on suoraan oma kohtansa suosittelijoiden tiedoille ja näissä on ennalta määritelty, mitä tietoja tarvitaan.

    • Missä vaiheessa suosittelijaan ollaan yhteydessä?

      Tähän on olemassa erilaisia käytänteitä rekrytoijasta ja työnantajasta riippuen. Joskus saattaa riittää, että hakijalta löytyy CV:stä tiedot relevanteista suosittelijoista, aina heitä ei välttämättä kontaktoida.

      Tyypillisesti suositukset tulevat ajankohtaisiksi työhaastattelun jälkeen, jos sinut on todettu vahvaksi kandidaatiksi tehtävään. Yleensä sinulta varmistetaan erikseen lupa suosittelijoiden kontaktoimiseen, vaikka olisit heidän yhteystietonsa jo ilmoittanut. Tässä vaiheessa sinun on hyvä soittaa suosittelijoillesi ja kertoa, että heihin ollaan yhteydessä lähiaikoina. Samalla kannattaa myös kertoa tarkemmin, millaiseen tehtävään ja yritykseen olet hakenut, jotta suosittelijasi voivat valmistautua suosituksen antamiseen.

 

Teksti: Katja Sulenko
Kuva: Getty Images

 

Tuntuuko, että työnhakusi kaipaa uutta ulottuvuutta? Pohditko, miten voisit erottua tehokkaammin muista hakijoista ja edetä muuten kuin julkisen haun kautta kohti tavoittelemaasi työpaikkaa? Työmahdollisuuksia voi bongata melkein mistä vain.

Kerää informaatiota aistit avoinna ja kirjaa kiinnostavia signaaleja ylös – tällä tavoin saat koottua listan potentiaalisista työnantajista lähempää tarkastelua varten. Tässä saat ideoita, miten työnhakua voi laajentaa ja houkutella piilotyöpaikkoja esiin.

    • Verkostojesi voima
      • Kuulostele verkostoltasi vinkkejä kiinnostavista työpaikoista – voit saada tietoa paikoista, joita ei ole vielä laitettu avoimeen hakuun tai joissa ei olla käynnistämässä avointa rekrytointiprosessia, mutta tarve sopivalle tekijälle kuitenkin olisi.
      • Ole yhteydessä vanhan kesätyöpaikkasi pomoon ja työkavereihin – he tuntevat jo työskentelytapasi. Jos tutussa paikassa ei ole tällä kertaa avointa työmahdollisuutta, voi näiden kontaktien kautta saada vihiä muistakin paikoista.
      • Ota selvää onko proffallasi tietoa työpaikoista. Osa työmahdollisuuksista liikkuu heidän kauttaan.
      • Kerro avoimesti lähipiirillesi, että etsit töitä. Kiinnostava vihje tai kontakti voi löytyä vaikkapa opiskelu- tai harrastuskaverin, naapurin tai messuilla tavatun työnantajan kautta.
      • Laajenna aktiivisesti verkostojasi. Tähän on lukuisia tapoja ja väyliä: seminaarit, messut, LinkedInin verkostoitumishaasteet, LinkedIn-ryhmät, erilaiset työnantajatapaamiset ja rekrytapahtumat, kerhot ja yhdistykset, nuorten osaajien verkostot.
    • CV-tietokantojen hyödyntäminen
      • Täytä tietosi huolellisesti relevantteihin CV-tietokantoihin (rekrytointipalvelut, työnantajat, oman yliopiston ura- ja työelämäpalvelut), joista rekrytoijat tekevät hakuja avainsanoilla.
      • Vaikka et nappaisikaan juuri sitä tehtävää, jota alun perin hait, voi osaamisesi sopia johonkin toiseen tehtävään.
    • Kiinnostavat työnantajat sosiaalisessa mediassa ja uutisissa
      • Seuraa kiinnostavia työnantajia mediassa ja kiinnitä huomiota esimerkiksi laajennusuutisiin, investointeihin ja nimityksiin, yrityskauppoihin, kumppanuusjulkistuksiin, tuote- tai palvelulanseerauksiin, rahoituspäätöksiin, pörssikurssin kehitykseen ja osakeanteihin.
      • Näitkö houkuttelevan työnantajan mainoksen? Luitko tuotteesta tai palvelusta, jonka parissa haluaisit työskennellä?
      • Ota rohkeasti ensimmäinen askel ja lähesty kiinnostavaa firmaa joko soittamalla suoraan pienen yrityksen toimitusjohtajalle tai HR:ään. Isomman yrityksen tapauksessa lähetä avoin hakemus, jossa osoitat motivaatiosi juuri tätä työnantajaa kohtaan ja kerrot miksi sinä olisit heille sopiva työntekijä.
    • Oma aktiivisuutesi sosiaalisessa mediassa
      • Hio profiilisi avainsanoineen kuntoon ainakin LinkedIniin, rekrytoijien ykkösalustalle.
      • Lähetä rohkeasti verkostoitumiskutsuja kiinnostaville henkilöille ja rekrytoijille personoidulla saateviestillä.
      • Osallistu aktiivisesti alasi keskusteluihin. Voit tehdä myös omia postauksia.
      • Entä miten olisi oma työnhakukampanja? Työnhakuun voi saada buustia myös verkostoltasi – he voivat laittaa positiivisen sanan leviämään sinusta työnhakijana.
    • Oman osaamisesi sanoittaminen
      • Treenaa hissipuhe, pitch, joka auttaa sinua kertomaan osaamisestasi napakasti yllättävissäkin tilanteissa – näin olet valmistautunut, kun sopiva työmahdollisuus osuu kohdallesi!

 

Teksti: Katja Sulenko
Kuva: Getty Images

 

Henkilöarvioinnin avulla rekrytoiva taho haluaa varmistua siitä, että työtehtävään palkattu henkilö on juuri se oikea. Ennen henkilöarviointia saattaa jännittää, mutta päivä kannattaa nähdä mahdollisuutena kehittää itseään ja oppia enemmän omista vahvuuksistaan.

Kuka olisi oikea tekijä tähän työhön? Sopivatko nämä työtehtävät minulle? Henkilöarvioinnista hyötyy sekä työnhakija että rekrytoija. Tämän toteaa henkilöstökonsultti Hanna Starczewski Psyconilta, joka tekee henkilöarviointeja.

– Kyseessä on ihmisen soveltuvuuteen liittyvä arvio. Erilaisilla organisaatioilla, tiimeillä ja toimintaympäristöillä on erilaisia haasteita, joilla on myös vaikutusta siihen, millainen henkilö tai millaiset ominaisuudet vastaavat parhaiten ajankohtaisia tarpeita.

Starczewskin mukaan henkilöarvioinnilla pyritään antamaan esimiehelle tietoa siitä, minkälaisia ihmisiä työnhakijat ovat. Arvioinnin peruspilarit ovat persoonallisuuden piirteet, työskentelytavat sekä motivaatiotekijät, jotka liittyvät työelämään. Mitkä ovat juuri tämän ihmisen vahvuudet ja kehittymiskohteet?

– Toki otetaan myös kantaa ongelmanratkaisutaitoihin sekä päätöksentekovalmiuksiin, Starczewski sanoo.

Hän painottaa arvioinnin olevan vain yksi tietolähde – rekrytoiva taho tekee lopullisen päätöksen monen muunkin asian perusteella.

Monimenetelmäinen arviointi

Ennen jokaista arviointia Psycon keskustelee rekrytoivan esimiehen kanssa siitä, minkälainen työtehtävä on kyseessä ja mitkä asiat painottuvat. Sen pohjalta valitaan tehtävät – jokaiseen rekrytointiin liittyy yksilöllinen tehtäväpatteristo.

– Käytämme monimenetelmäistä arviointiprosessia. Minkään yksittäisen tehtävän tai lauseen perusteella ei tehdä tulkintoja. Pyrkimyksenä on hahmottaa kokonaiskuvaa, Starczewski sanoo.

Henkilöarviointiin liittyy aina haastattelu psykologikonsultin kanssa. Sen lisäksi arviointiin kuuluu yleensä ryhmä- ja yksilösimulaatioita vuorovaikutukseen, päätöksentekoon ja tiedonhankintaan liittyen, sekä sähköisesti täytettäviä itsearviokyselyitä omista työskentelytavoista ja motivaatiotekijöistä.

– Näiden lisäksi on aikarajallisia tehtäviä, joissa hahmotetaan ihmisen päättelykykyä, Starczewski kertoo.

Yhteensä henkilöarviointiin kuluu noin työpäivän verran, ja osa tehtävistä tehdään jo etukäteen. Aina on aikaa tehdä tehtävät loppuun.

– Arviointipäivä voi tuntua pitkältä, mutta se voi myös olla tärkeä ja merkityksellinen, kun pääsee päiväksi keskittymään itseensä.

Starczewski painottaa, ettei arvioinneissa tehdä hätiköityjä päätöksiä.

– Arvioitavat tulevat kohdelluksi reilulla tavalla. He pääsevät näyttämään ominaisuuksiaan monessa eri tilanteessa. Monimenetelmäisyys lisää luotettavuutta arvioinnissa.

Etä-arvioinnit yleistyvät

Etä-arviointeja on Psyconilla tehty jo pitkään, mutta koronaviruksen takia ne ovat yleistyneet räjähdysmäisesti.

– Samat tehtävät, jotka tehtäisiin toimistolla, tehdään nyt kotoa, Starczewski kertoo.

Riippumatta siitä tehdäänkö tehtävät kotona vai toimistolla, ei arviointiin voi valmistautua mitenkään erityisesti.

– Arviointi ei ole hyvyyden tai huonouden mittari, vaan pyrkimys kartoittaa minkälainen ihminen työnhakija on.

Starczewskin paras vinkki on tulla arviointiin omana itsenään ja mahdollisimman rehellisin ja avoimin mielin. Tärkeintä on yrittää nukkua ja syödä hyvin etukäteen.

– On inhimillistä jännittää. Osallistujaa voi helpottaa, jos lukee etukäteen infoa päivästä.

Pääsääntöisesti henkilöarviointeja tehdään pitempiaikaisia pestejä varten, mutta joskus myös kesätyöntekijä tai organisaation sisällä työpaikkaa vaihtava saatetaan kutsua henkilöarviointiin.

– Tämä riippuu organisaation toimintatavoista ja kulttuurista, Starczewski sanoo.

Kannattaa keskittyä vahvuuksiin

Psyconilla arvioinnista kirjoitetaan aina kirjallinen raportti, jossa otetaan kantaa persoonallisuuteen, työskentelytapoihin ja motivaatiotekijöihin. Yksittäisiä tehtäviä ei kommentoida. Raportti lähetetään myös arvioitavalle itselleen.

– Se on mahdollista käydä konsultin kanssa läpi. Mahdollisuutta kannattaa hyödyntää, niin se ei jää painamaan mieltä.

Arviointia kannattaa siis käyttää mahdollisuutena reflektoida itseään ja kasvattaa itsetuntemusta.

– Varsinkin uran alkuvaiheessa on hyvä käydä omia vahvuuksia ja kehittymisalueita läpi ammattilaisen kanssa. Minkälaisiin tehtäviin haluaa ja kannattaa urallaan hakeutua?

Joskus saattaa jopa olla hyvä, ettei tule valituksi johonkin tiettyyn työtehtävään, jos se ei olisikaan ollut itselle sopiva. Starczewski neuvookin, ettei kehittymiskohteisiin kannata kiinnittää liikaa huomiota, mieluummin pitäisi keskittyä vahvuustekijöihin.

– Kaikilla on omat vahvuutensa. Kannattaa pyrkiä vahvistamaan ja käyttämään niitä hyväksi työelämässä.

 

Teksti: Michaela von Kügelgen
Kuva: Getty Images

 

Sinua voidaan haastatella monin eri tavoin ja yksi työhaastatteluprosessi voi koostua useammasta haastattelumuodosta. Tässä kerrotaan tyypillisistä haastattelumuodoista ja annetaan käytännön vinkkejä niissä onnistumiseen.

 

Teksti: Katja Sulenko
Kuva: Getty Images

 

Paljon puhutaan laajan LinkedIn-verkoston hyödyistä työnhaussa, mutta miten omaa verkostoa käytännössä laajennetaan? Entä miten ylittää henkinen julkaisukynnys ja lähteä viestimään viisaasti? Seuraavilla vinkeillä onnistut:

Verkostoidu aktiivisesti

  • Lähetä aktiivisesti verkostoitumispyyntöjä. LinkedInissä voit lähettää pyynnön pääsääntöisesti aina. Aloita lähettämällä pyyntö kaikille nykyisille kontakteillesi, jotka eivät vielä kuulu LinkedIn-verkostoosi. Verkostoitumispyyntö kannattaa lähettää myös silloin, kun tapaat uusia ihmisiä tapahtumissa, saat käyntikortin tapaamaltasi henkilöltä, kohtaat kiinnostavan tyypin jossakin somekanavassa tai kun joku tuottaa LinkedInissä mielestäsi hyvää sisältöä tai on muuten profiililtaan ammatillisesti kiinnostava.
  • Etsi kiinnostavia uusia kontakteja. Kasvata verkostoasi hyödyntämällä People you may know-toimintoa. Voit löytää uusia kontakteja. Mitä suuremmaksi verkostosi kasvaa, sitä helpommin vastaan tulee uusia tuttuja ja kiinnostavia profiileja.
  • Verkostoidu ryhmissä. Liittymällä alaasi ja mielenkiinnon kohteitasi käsitteleviin ryhmiin, pääset seuraamaan alan vaikuttajien keskustelua ja osallistumaan siihen itsekin. Ryhmissä tapaat näppärästi sekä mahdollisia työnantajia että rekrytoijia. Mutta muista, että vain olemalla itse aktiivinen ja osallistumalla keskusteluun tulet huomatuksi, joten rohkeasti mukaan juttuun! Ole selkeä mielipiteissäsi ja perustele ne uskottavasi. Myös ammatillisen sisällön jakaminen ryhmissä on hyvä tapa aktivoitua. TEKin omasta TEKrekry LinkedIn -ryhmästä löydät tekniikan akateemisten työpaikat ja koulutukset.
  • Jaa verkostojasi kiinnostavaa sisältöä. LinkedIn on mitä mainioin paikka osoittaa omaa aktiivisuuttaan ja ammatillista harrastuneisuuttaan jakamalla kiinnostavia sisältöjä omille verkostoille. Kiitä vastauksista ja kehitä keskustelua mahdollisuuksien mukaan eteenpäin. Spämmäämään ei kannata ryhtyä. Voit hyvin aloittaa tekemällä yhden postauksen viikossa. Julkaisemalla sisältöjä osoitat seuraavasi omaa alaasi ja näytät aktiivisuutesi käytännössä.

 

Kiinnitä huomiota sisältöösi

  • Madalla kynnystä. Älä suhtaudu turhan kriittisesti tekstiisi. Virheitä ei kannata pelätä! Teksti on helppo kirjoittaa pohdiskelevaksi tai omiin kokemuksiin perustuvaksi, jolloin et tarvitse kilokaupalla tieteellistä faktaa tekstisi tueksi.
  • Pohdi äänesi sävyä. Kun osallistut keskusteluun, pyri olemaan aito itsesi. Pidä kumminkin yllä positiivista virettä, sillä se kantaa pidemmälle. Riitapukarien kanssa harva jaksaa jäädä väittelemään ja siitä jää helposti negatiivisen ihmisen leima.
  • Avoimuus ja selkeys. Jos koitat myydä jotain tai etsit työtä, niin tee sitä mahdollisimman avoimesti ja selkeästi. Toista asioita kohtuuden rajoissa, älä siis jankkaa.
  • Hyödynnä chattia. Käytä chattia silloin, kun et saa tavoittelemaasi henkilöä puhelimella tai sähköpostilla kiinni. Moni vastaa LinkedInissä, vaikkei muuten vastaisi.
  • Ole aktiivinen – jos ei anna, niin ei saa. Tämän pitäisi olla jo itsestäänselvyys, mutta kerrataan vielä: LinkedInissä, kuten muissakin some-kanavissa, aktiivisuus kannattaa ja vie työnhaussa eteenpäin. Muista siis aidosti aktivoitua niin keskustelemaan, suosittelemaan kuin verkostoitumaankin. Vain harvaa tullaan täälläkään kotoa hakemaan, joten esiin vain rohkeasti ja omaa asiantuntijabrändiä kohentamaan!
  • Systemaattisuus ja säännönmukaisuus. Luo itsellesi suunnitelma LinkedInissä verkostoitumiseen ja viestimiseen, ja toteuta sitä.

 

Teksti: Eva Lindström

Kuva: Getty Images