Kalenteri tuo mielenrauhaa ja vapaa-aikaa

Suuri vapaus tuo mukanaan suuren vastuun – tämän on moni opiskelija saanut tuntea nahoissaan. Päällekkäin pakkautuvat deadlinet, motivaatiopula ja aikatauluttamisen vaikeudet varjostavat usean elämää. Tilanne on tuttu myös opinto-ohjaajanakin työskennelleelle Heli Tiitiselle, jonka vastaanotolla on puitu pulmia laidasta laitaan. Vaikka huolenaiheita on useita, on ratkaisu usein löytynyt odottamattoman yksinkertaisesta suunnasta: kalenterista.  

”Opinto-ohjaajana olen käynyt opiskelijoiden kanssa lukemattomia ohjauskeskusteluja aiheesta kuin aiheesta. Monet ovat painineet aikataulupaineiden ja osaamattomuuden kokemusten kanssa. Yllättävän usein ratkaisu haasteisiin löytyy ajan- ja arjenhallinnan taidoista”, Tiitinen toteaa.

Huomiosta innoittuneena Tiitinen on järjestänyt yhdessä opintopsykologin kanssa työpajoja, joissa on opeteltu kalenterin pitämisen ja ajanhallinnan taitoja. Kerran lukuvuodessa järjestettävät työpajat ovat tukeneet fuksiopiskelijoille järjestettyjä opiskelutaitoluentoja ja tarjonneet osallistujille konkreettisia ohjeita järjestelmällisen kalenterin pitämiseen.

 

Raameja ja rutiineja

Opiskelijoiden työtaakka ja hyvinvointi ovat lähiaikoina puhututtaneet myös valtakunnallisella tasolla. Mutta miksi ajanhallinta on opiskelijoille niin vaikeaa? ”Oikeastaan se on ihan jokaiselle haastavaa”, Tiitinen naurahtaa. ”Opiskelijoilla on kuitenkin opintojen alkaessa todella paljon samanaikaisia elämänmuutoksia. Kouluympäristö, kaveripiirit ja kotikaupunkikin saattavat vaihtua. Kun ei ole rutiineja, joihin tukeutua, saattaa arjen pyörittämisestä tulla hankalaa.”

Muutosten lisäksi opiskelijoiden elämää hankaloittaa itsenäisen työskentelyn määrä, joka saattaa siihen tottumattomalle tuottaa päänvaivaa. Harrastusten, kavereiden ja mahdollisen työn palapeliin voi olla vaikea mahduttaa opiskelua, ellei sen suunnittelemiseen ole valmis käyttämään hieman aikaa ja vaivaa. Tiitisen mukaan yleinen ongelma on se, että potentiaalisesti tehokas opiskeluaika saattaakin kulua tekemättömien töiden vatvomiseen. Kalenteri auttaa tähänkin vaivaan, sillä sen avulla on mahdollista määrittää raamit työskentelylle.

”Jos haluaa vapaa-aikaa, kannattaa ottaa kalenteri käyttöön”, Tiitinen naurahtaa. ”Selkeän kalenterin avulla on helppo päättää, milloin opiskellaan ja milloin ollaan vapaalla. Päiväkohtaisten suunnitelmien avulla on mahdollista pilkkoa isommatkin urakat osiin, eikä työtaakka silloin tunnu läheskään yhtä isolta – riittää, kun tekee pieniä asioita kerrallaan. Tällä tavoin on mahdollista saada onnistumisen kokemuksia päivittäin. Ja kun onnistuu, yleensä myös innostuu.” Ajanhallinnan taidoista on myös hyötyä työelämässä, sillä niiden avulla on helppoa tauottaa työpäivää ja varmistaa, että töistä palautumiselle jää riittävästi aikaa.

 

Harjoittelemista, tietoa ja sitkeyttä

Kaikki eivät ole tottuneet aikatauluttamaan elämäänsä. Voiko siitä huolimatta kuka tahansa oppia pitämään täsmällistä ja järjestelmällistä kalenteria? ”Ehdottomasti!”, Tiitinen vastaa. ”Kalenterin pitämisen opetteleminen ei ole vaikeaa, mutta se vaatii harjoittelemista, tietoa ja sitkeyttä – kuten mikä tahansa muutos rutiineihin.”

Tiitisen mukaan hyvän kalenterin salaisuus piilee konkreettisuudessa, joustavuudessa ja viikoittaisessa arvioinnissa. ”Kannattaa aloittaa siitä, että merkitsee kalenteriin ne päivämäärät ja deadlinet, jotka ovat nyt jo tiedossa. Omaa työskentelyään suunnitellessa kannattaa myös olla mahdollisimman konkreettinen. Esimerkiksi kandityön tekemisen voi jaotella pieniin selkeisiin osatehtäviin, joihin on helppo tarttua. Jos kouluviikon keskellä on vapaapäivä, kannattaa se varata joustopäiväksi, jolloin voi tehdä asioita, joille ei jäänytkään aikaa. Viikon päätteeksi on hyvä arvioida, mitä tehtäviä ensi viikko tuo tullessaan, ja merkata nämä kalenteriin”, Tiitinen toteaa.

Author

Työkirjan toimitus

Parhaat vinkit työnhakuun ja uraan. Blogissa haluamme antaa tietoiskuja, kertoa tarinoita ja tuoda työnhaun tuoreimmat uutiset juuri sinulle.

Merkityksellisyyttä t