Henkilöarvioinnin avulla rekrytoiva taho haluaa varmistua siitä, että työtehtävään palkattu henkilö on juuri se oikea. Ennen henkilöarviointia saattaa jännittää, mutta päivä kannattaa nähdä mahdollisuutena kehittää itseään ja oppia enemmän omista vahvuuksistaan.

Kuka olisi oikea tekijä tähän työhön? Sopivatko nämä työtehtävät minulle? Henkilöarvioinnista hyötyy sekä työnhakija että rekrytoija. Tämän toteaa henkilöstökonsultti Hanna Starczewski Psyconilta, joka tekee henkilöarviointeja.

– Kyseessä on ihmisen soveltuvuuteen liittyvä arvio. Erilaisilla organisaatioilla, tiimeillä ja toimintaympäristöillä on erilaisia haasteita, joilla on myös vaikutusta siihen, millainen henkilö tai millaiset ominaisuudet vastaavat parhaiten ajankohtaisia tarpeita.

Starczewskin mukaan henkilöarvioinnilla pyritään antamaan esimiehelle tietoa siitä, minkälaisia ihmisiä työnhakijat ovat. Arvioinnin peruspilarit ovat persoonallisuuden piirteet, työskentelytavat sekä motivaatiotekijät, jotka liittyvät työelämään. Mitkä ovat juuri tämän ihmisen vahvuudet ja kehittymiskohteet?

– Toki otetaan myös kantaa ongelmanratkaisutaitoihin sekä päätöksentekovalmiuksiin, Starczewski sanoo.

Hän painottaa arvioinnin olevan vain yksi tietolähde – rekrytoiva taho tekee lopullisen päätöksen monen muunkin asian perusteella.

Monimenetelmäinen arviointi

Ennen jokaista arviointia Psycon keskustelee rekrytoivan esimiehen kanssa siitä, minkälainen työtehtävä on kyseessä ja mitkä asiat painottuvat. Sen pohjalta valitaan tehtävät – jokaiseen rekrytointiin liittyy yksilöllinen tehtäväpatteristo.

– Käytämme monimenetelmäistä arviointiprosessia. Minkään yksittäisen tehtävän tai lauseen perusteella ei tehdä tulkintoja. Pyrkimyksenä on hahmottaa kokonaiskuvaa, Starczewski sanoo.

Henkilöarviointiin liittyy aina haastattelu psykologikonsultin kanssa. Sen lisäksi arviointiin kuuluu yleensä ryhmä- ja yksilösimulaatioita vuorovaikutukseen, päätöksentekoon ja tiedonhankintaan liittyen, sekä sähköisesti täytettäviä itsearviokyselyitä omista työskentelytavoista ja motivaatiotekijöistä.

– Näiden lisäksi on aikarajallisia tehtäviä, joissa hahmotetaan ihmisen päättelykykyä, Starczewski kertoo.

Yhteensä henkilöarviointiin kuluu noin työpäivän verran, ja osa tehtävistä tehdään jo etukäteen. Aina on aikaa tehdä tehtävät loppuun.

– Arviointipäivä voi tuntua pitkältä, mutta se voi myös olla tärkeä ja merkityksellinen, kun pääsee päiväksi keskittymään itseensä.

Starczewski painottaa, ettei arvioinneissa tehdä hätiköityjä päätöksiä.

– Arvioitavat tulevat kohdelluksi reilulla tavalla. He pääsevät näyttämään ominaisuuksiaan monessa eri tilanteessa. Monimenetelmäisyys lisää luotettavuutta arvioinnissa.

Etä-arvioinnit yleistyvät

Etä-arviointeja on Psyconilla tehty jo pitkään, mutta koronaviruksen takia ne ovat yleistyneet räjähdysmäisesti.

– Samat tehtävät, jotka tehtäisiin toimistolla, tehdään nyt kotoa, Starczewski kertoo.

Riippumatta siitä tehdäänkö tehtävät kotona vai toimistolla, ei arviointiin voi valmistautua mitenkään erityisesti.

– Arviointi ei ole hyvyyden tai huonouden mittari, vaan pyrkimys kartoittaa minkälainen ihminen työnhakija on.

Starczewskin paras vinkki on tulla arviointiin omana itsenään ja mahdollisimman rehellisin ja avoimin mielin. Tärkeintä on yrittää nukkua ja syödä hyvin etukäteen.

– On inhimillistä jännittää. Osallistujaa voi helpottaa, jos lukee etukäteen infoa päivästä.

Pääsääntöisesti henkilöarviointeja tehdään pitempiaikaisia pestejä varten, mutta joskus myös kesätyöntekijä tai organisaation sisällä työpaikkaa vaihtava saatetaan kutsua henkilöarviointiin.

– Tämä riippuu organisaation toimintatavoista ja kulttuurista, Starczewski sanoo.

Kannattaa keskittyä vahvuuksiin

Psyconilla arvioinnista kirjoitetaan aina kirjallinen raportti, jossa otetaan kantaa persoonallisuuteen, työskentelytapoihin ja motivaatiotekijöihin. Yksittäisiä tehtäviä ei kommentoida. Raportti lähetetään myös arvioitavalle itselleen.

– Se on mahdollista käydä konsultin kanssa läpi. Mahdollisuutta kannattaa hyödyntää, niin se ei jää painamaan mieltä.

Arviointia kannattaa siis käyttää mahdollisuutena reflektoida itseään ja kasvattaa itsetuntemusta.

– Varsinkin uran alkuvaiheessa on hyvä käydä omia vahvuuksia ja kehittymisalueita läpi ammattilaisen kanssa. Minkälaisiin tehtäviin haluaa ja kannattaa urallaan hakeutua?

Joskus saattaa jopa olla hyvä, ettei tule valituksi johonkin tiettyyn työtehtävään, jos se ei olisikaan ollut itselle sopiva. Starczewski neuvookin, ettei kehittymiskohteisiin kannata kiinnittää liikaa huomiota, mieluummin pitäisi keskittyä vahvuustekijöihin.

– Kaikilla on omat vahvuutensa. Kannattaa pyrkiä vahvistamaan ja käyttämään niitä hyväksi työelämässä.

 

Teksti: Michaela von Kügelgen
Kuva: Getty Images