Omaa työuraa on mahdollista luovia moneen suuntaan. Perinteiset polut ovat usein helpoimpia, mutta välillä intohimot johdattavat kohti sankempia ryteikköjä. Vaan mitkä asiat kannattaa ottaa huomioon, jos lähtee raivaamaan polkua kovasti kilpaillulla alalla?

Mikään ei ole mahdotonta – sen tietää tamperelaisen vastamelukuulokevalmistaja Valcon ääniguru Jasse Kesti. Valco painii kansainvälisten jättien kanssa alalla, jolla kilpailua riittää. Yritys on kuitenkin onnistunut erottumaan massasta persoonallisella brändillään ja tinkimättömällä osaamisellaan. Epäilijöitä kuitenkin riitti.

”Arvaa vain, montako ihmistä piti meitä täysin hulluina, kun kerroimme tuovamme lisää kuulokkeita näin täysille markkinoille”, Kesti kertoo. ”Eli kauheasti pitää olla pokkaa ja luottoa omaan tekemiseensä.”

Haasteista huolimatta Valco otti kurssin kohti myrskyn silmää. Alkujaan yritys toimi maahantuojana ja verkkokauppana. Tästä verkkokaupasta myös Kesti osti kuulokkeet – ja huomasi, että niitä olisi mahdollista hioa vielä paremmiksi. Kesti otti yhteyttä Valcoon vuoden 2019 alussa, ja siitä alkoi yrityksen oman tuotelinjan suunnittelu.

”Markkinoilla ei vain ollut tarpeeksi hyviä vastamelukuulokkeita – ja ne kohtuullisen hyvätkin maksoivat aivan liikaa. Niinpä lähdimme kokeilemaan, pystyisimmekö tekemään paremmat ja edullisemmat kuulokkeet. Ja pystyimmehän me”, Kesti toteaa.

Valcon kohdalla suunnitelma oli menestyksekäs. Yritys on lyhyessä ajassa kartuttanut vankan kuluttajakunnan, ja firman vastamelukuulokkeita on kuluneen syksyn aikana vilahtanut niin Temptation Islandin kuin Vain Elämää -sarjan kulisseissa. Vaan millaista osaamista tarvitaan, jotta unelmat saadaan siirrettyä paperilta kaupan hyllyille? Substanssiosaaminen on tärkeää alalla kuin alalla, mutta yritystoimintaan ja liikeidean toteuttamiseen vaaditaan yllättävän monipuolista osaamista.

”Kuulokkeiden ja audiolaitteiden kanssa työskennellessä pitää toki olla myös paljon ymmärrystä aihepiiristä – pitää ymmärtää äänentoistimia aika syvällisellä tasolla. Sen lisäksi pitää myös löytää suunnittelijoita, muotoilijoita, insinöörejä ja oikeat tehtaat. Kun tuote on valmis, tarvitaan erottuvaa mainontaa ja taitava graafikko houkuttelevan ilmeen luomiseksi. Sitten on vielä logistiikkaa, kirjanpitoa ja kaikenlaista”, Kesti listaa.

”Paljon osaamista pitää olla, mutta kaikkea ei onneksi tarvitse yksin osata! Salaisuus onkin siinä, että ottaa itseä viisaampia hommiin mukaan. Siinähän se sitten meneekin lähes omalla painollaan.”

Yhteistyön voima ja tiedon jakaminen ovatkin toistuva teema Kestin vastauksissa. Tiimityö tuottaa monialaista osaamista ja itseä kokeneemmilta oppii alan salaisuudet. Tämä kaikuu myös Kestin ohjeissa heille, jotka ovat kiinnostuneita musiikkiteknologian parissa työskentelystä.

”Kannattaa mennä kirjastoon ja haalia kaikki alaa sivuava kirjallisuus! Jos joku on nähnyt tarpeeksi vaivaa kirjoittaakseen aiheesta kirjan, niin hän mitä luultavimmin tietää aiheesta enemmän kuin internetin syövereissä pätijät”, Kesti kertoo.

”Suosittelen myös rohkeasti ujuttautumaan alalle töihin, vaikka joutuisikin aloittamaan pohjalta. Siinä työtä tehdessä pääsee samalla kyselemään kokeneemmilta – fiksuilla ihmisillä on usein tarve jakaa tietoaan. Sillä tavalla he itsekin ovat oppineet.”

Ohjeet pätevät yrittämiseen ja liikeidean toteuttamiseen laajemmallakin tasolla. Vaikka haasteita riittää, niitä ei tarvitse kohdata yksin. Taitavalla porukalla suunnistaessa umpimetsänkin keskeltä alkaa polku hahmottua.

 

Teksti: Lassi Linnola
Kuva: Getty Images

 

Viimeistelty LinkedIn-profiili luo oivallisen lähtökohdan LinkedInin käyttöön ja profiilin avulla voit esitellä osaamistasi, aikaansaannoksiasi ja tavoitteistasi. Huolellisesti rakennetulla profiililla olet myös työnantajien ja rekrytoijien löydettävissä. Pelkkä profiilin olemassaolo ei kuitenkaan vielä tarkoita LinkedInin aktiivista ja monipuolista hyödyntämistä koko kapasiteetissaan. Jotta asiantuntijuutesi, osaamisesi ja tavoitteesi saavat ansaitsemansa huomion, tarvitaan verkostoja, näkyvyyttä ja toimintaa. Kysyimme ajatuksia ja vinkkejä aktiivisuuteen LinkedInissä Talentedin talent agent Saku Tihveräiseltä.

– Verkostoituminen on perinteisesti ollut suomalaisille hieman haastavaa, mutta sen ei kuitenkaan tarvitse olla sitä tulevaisuudessa, Tihveräinen toteaa.

LinkedIn on Tihveräisen mukaan parhaimmillaan verkostoitumisharjoitus, jossa taitojaan pääsee kehittämään. Saku korostaa LinkedInin suurta potentiaalia: LinkedInin käytöllä on mahdollista rakentaa verkostoaan ja ammatillista osaamistaan aivan uudella tavalla. Lisäksi postauksilla ja aktiivisella verkostoitumisella voi luoda omaa brändiä.

– LinkedInissä on paljon hyviä osaajia, ja ne esille nousevat tyypit voivat saada hieman etumatkaa työpaikkaa valitessa, Saku kiteyttää aktiivisuuden hyötyjä.

Miten pääset liikenteeseen oman aktiivisuutesi edistämisessä? Lue alta Sakun vinkit!

Päätä lisätä ihmisiä verkostoosi ainakin yhtenä päivänä viikossa. Näiden henkilöiden olisi hyvä olla jollain suoralla tai väljemmällä tavalla liitoksissa uratavoitteittesi kanssa. Kirjoita aina lyhyt esittäytyminen viestiin ja heittäydy keskusteluihin. Sovi aloitteellisesti esittäytymispalavereita, jos juttu luistaa uuden kontaktin kanssa.

Auta kaveria. Jos päätät auttaa ilman paikallisia verkostoja olevaa kollegaa tutustumaan uusiin ihmisiin, hyödyt tästä luultavasti itsekin myöhemmin. Hae hyötyjä pitkällä tähtäimellä. Auta nyt – tulevaisuudessa toiset mielellään palauttavat palveluksen.

Pohdi opinnoistasi, lopputyöstäsi, harjoittelustasi tai työtehtävistä teemoja, joista olet käynyt kiinnostavaa keskustelua kaverisi tai kollegasi kanssa. Nämä teemat ovat luultavasti sellaisia, jotka kiinnostavat myös muita. Kirjoita postaus aiheesta. Satsaa ensimmäiseen lauseeseen – siinä on lupa myös vähän kärjistää. Sen ihmiset näkevät LinkedIn-fiidissä ja sen pohjalta moni päättää lukea tekstisi läpi, reagoida tai kommentoida. Pyri ottamaan tavaksi kirjoittaa postaus per viikko. Jos tuttusi eivät tee niin, se ei tarkoita, ettetkö itse voisi, Saku rohkaisee.

Tihveräinen kannustaa aloittamaan LinkedInin aktiivisen hyödyntämisen heti, sillä se on satsaus tulevaisuuteen: tässä ei tavoitella pikavoittoja vaan systemaattisen työn tulokset tuottavat hyötyjä pitkällä aikavälillä.

 

Kirjoittaja: Koostettu Saku Tihveräisen vastauksista
Kuva: Getty Images

 

Työkirja on paras ja tunnetuin työnhaku ja uraopas, joka on suunnattu tekniikan alan ja matemaattis-luonnontieteellisten alojen opiskelijoille. Työkirja 2021 sisältää neuvoja, esimerkkejä ja kokemuksia: toivomme sen olevan avuksi ja inspiraatioksi, kun etsit kesätöitä, trainee- ja harjoittelupaikkoja tai sopivaa lopputyöpaikkaa.

Sisältöä on suomeksi ja englanniksi verkkosivuilla sekä painetussa Työkirjassa 2021 -julkaisussa. Tämän taustalla on se, että tekniikan ammattilaisten työmarkkinat ja usein myös työyhteisöt ovat kansainvälisiä.

Työkirjaa on julkaistu vuodesta 1994. Sen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä työnantajien, rekrytoijien, yliopistojen ura- ja työelämäpalvelujen sekä muiden ammattilaisten kanssa. Tämä yhteistyö on arvokasta ja olemme siitä kiitollisia.

Työkirjan sisältöä kannattaa lukea ajatuksella ja yhdistää opit hyvää asenteeseen. Tämä on mainio lähtökohta oman uran käynnistämiselle.

Löydät Työkirja 2021 -oppaita kampukseltasi eri paikoista: ura- ja työelämäpalvelut, kiltahuoneet tai ainejärjestöjen tilat, TEK Lounget sekä TEKin ständiltä erilaisissa tapahtumissa. Jos haluat lukea Työkirjaa pdf-versiona, löytyy se tältä sivustolta. Suora linkki PDF-versioon.

Parasta onnea työnhakuusi!

Tekniikan akateemiset TEK on ammattijärjestö, joka tukee sinun urallasi. TEKillä on kerättynä tietoa tekniikan ammattikunnasta, työurasta ja palkoista enemmän kuin millään muulla taholla. Tutkimuksien perusteella tiedämmekin, miten tärkeää on jo opintojen aikana kerätä työkokemusta ja rakentaa ammatillista verkostoa.

Henkilöarvioinnin avulla rekrytoiva taho haluaa varmistua siitä, että työtehtävään palkattu henkilö on juuri se oikea. Ennen henkilöarviointia saattaa jännittää, mutta päivä kannattaa nähdä mahdollisuutena kehittää itseään ja oppia enemmän omista vahvuuksistaan.

Kuka olisi oikea tekijä tähän työhön? Sopivatko nämä työtehtävät minulle? Henkilöarvioinnista hyötyy sekä työnhakija että rekrytoija. Tämän toteaa henkilöstökonsultti Hanna Starczewski Psyconilta, joka tekee henkilöarviointeja.

– Kyseessä on ihmisen soveltuvuuteen liittyvä arvio. Erilaisilla organisaatioilla, tiimeillä ja toimintaympäristöillä on erilaisia haasteita, joilla on myös vaikutusta siihen, millainen henkilö tai millaiset ominaisuudet vastaavat parhaiten ajankohtaisia tarpeita.

Starczewskin mukaan henkilöarvioinnilla pyritään antamaan esimiehelle tietoa siitä, minkälaisia ihmisiä työnhakijat ovat. Arvioinnin peruspilarit ovat persoonallisuuden piirteet, työskentelytavat sekä motivaatiotekijät, jotka liittyvät työelämään. Mitkä ovat juuri tämän ihmisen vahvuudet ja kehittymiskohteet?

– Toki otetaan myös kantaa ongelmanratkaisutaitoihin sekä päätöksentekovalmiuksiin, Starczewski sanoo.

Hän painottaa arvioinnin olevan vain yksi tietolähde – rekrytoiva taho tekee lopullisen päätöksen monen muunkin asian perusteella.

Monimenetelmäinen arviointi

Ennen jokaista arviointia Psycon keskustelee rekrytoivan esimiehen kanssa siitä, minkälainen työtehtävä on kyseessä ja mitkä asiat painottuvat. Sen pohjalta valitaan tehtävät – jokaiseen rekrytointiin liittyy yksilöllinen tehtäväpatteristo.

– Käytämme monimenetelmäistä arviointiprosessia. Minkään yksittäisen tehtävän tai lauseen perusteella ei tehdä tulkintoja. Pyrkimyksenä on hahmottaa kokonaiskuvaa, Starczewski sanoo.

Henkilöarviointiin liittyy aina haastattelu psykologikonsultin kanssa. Sen lisäksi arviointiin kuuluu yleensä ryhmä- ja yksilösimulaatioita vuorovaikutukseen, päätöksentekoon ja tiedonhankintaan liittyen, sekä sähköisesti täytettäviä itsearviokyselyitä omista työskentelytavoista ja motivaatiotekijöistä.

– Näiden lisäksi on aikarajallisia tehtäviä, joissa hahmotetaan ihmisen päättelykykyä, Starczewski kertoo.

Yhteensä henkilöarviointiin kuluu noin työpäivän verran, ja osa tehtävistä tehdään jo etukäteen. Aina on aikaa tehdä tehtävät loppuun.

– Arviointipäivä voi tuntua pitkältä, mutta se voi myös olla tärkeä ja merkityksellinen, kun pääsee päiväksi keskittymään itseensä.

Starczewski painottaa, ettei arvioinneissa tehdä hätiköityjä päätöksiä.

– Arvioitavat tulevat kohdelluksi reilulla tavalla. He pääsevät näyttämään ominaisuuksiaan monessa eri tilanteessa. Monimenetelmäisyys lisää luotettavuutta arvioinnissa.

Etä-arvioinnit yleistyvät

Etä-arviointeja on Psyconilla tehty jo pitkään, mutta koronaviruksen takia ne ovat yleistyneet räjähdysmäisesti.

– Samat tehtävät, jotka tehtäisiin toimistolla, tehdään nyt kotoa, Starczewski kertoo.

Riippumatta siitä tehdäänkö tehtävät kotona vai toimistolla, ei arviointiin voi valmistautua mitenkään erityisesti.

– Arviointi ei ole hyvyyden tai huonouden mittari, vaan pyrkimys kartoittaa minkälainen ihminen työnhakija on.

Starczewskin paras vinkki on tulla arviointiin omana itsenään ja mahdollisimman rehellisin ja avoimin mielin. Tärkeintä on yrittää nukkua ja syödä hyvin etukäteen.

– On inhimillistä jännittää. Osallistujaa voi helpottaa, jos lukee etukäteen infoa päivästä.

Pääsääntöisesti henkilöarviointeja tehdään pitempiaikaisia pestejä varten, mutta joskus myös kesätyöntekijä tai organisaation sisällä työpaikkaa vaihtava saatetaan kutsua henkilöarviointiin.

– Tämä riippuu organisaation toimintatavoista ja kulttuurista, Starczewski sanoo.

Kannattaa keskittyä vahvuuksiin

Psyconilla arvioinnista kirjoitetaan aina kirjallinen raportti, jossa otetaan kantaa persoonallisuuteen, työskentelytapoihin ja motivaatiotekijöihin. Yksittäisiä tehtäviä ei kommentoida. Raportti lähetetään myös arvioitavalle itselleen.

– Se on mahdollista käydä konsultin kanssa läpi. Mahdollisuutta kannattaa hyödyntää, niin se ei jää painamaan mieltä.

Arviointia kannattaa siis käyttää mahdollisuutena reflektoida itseään ja kasvattaa itsetuntemusta.

– Varsinkin uran alkuvaiheessa on hyvä käydä omia vahvuuksia ja kehittymisalueita läpi ammattilaisen kanssa. Minkälaisiin tehtäviin haluaa ja kannattaa urallaan hakeutua?

Joskus saattaa jopa olla hyvä, ettei tule valituksi johonkin tiettyyn työtehtävään, jos se ei olisikaan ollut itselle sopiva. Starczewski neuvookin, ettei kehittymiskohteisiin kannata kiinnittää liikaa huomiota, mieluummin pitäisi keskittyä vahvuustekijöihin.

– Kaikilla on omat vahvuutensa. Kannattaa pyrkiä vahvistamaan ja käyttämään niitä hyväksi työelämässä.

 

Teksti: Michaela von Kügelgen
Kuva: Getty Images

 

Psykologilta tai psykoterapeutilta haetaan apua, kun työ pännii, tehtäväkuorma uuvuttaa tai työyhteisössä ajaudutaan konflikteihin.

Kun yli kuusikymppiset duunarimiehet alkoivat varata aikoja, työterveyspsykologi ja psykoterapeutti Mari Lassila tuuletti.

– Vau, nyt on lasikatto rikottu!

Psykologilta tai psykoterapeutilta haetaan apua, kun työ pännii, tehtäväkuorma uuvuttaa tai työyhteisössä ajaudutaan konflikteihin. Myös ruuhkavuodet väsyttävät ja ihmissuhdeongelmat riipivät monen mieltä. Vastaanotolle tulijalla saattaa olla tilanne päällä tai sitten jokin asia on jäänyt kalvamaan, jopa vuosiksi.

– Usein jo se helpottaa, kun aluksi todetaan, että asiakkaan tunteet ja pelot ovat kyseisessä tilanteessa normaaleja, Lassila sanoo.

Lue lisää Lassilan työnkuvasta TEK-lehdestä.

Teksti: Kirsti Levander
Kuva: iStock

 

DI Petri Nohynek aloitti jatkuvaa matkustamista vaativan työnsä kymmenen vuotta sitten. Hän neuvoo öljyjättejä ja voimalaitoksia suurten koneiden hallinnassa.

Bently Nevadalla työskentelevä Senior Application & Solutions Architect Petri Nohynek etsii asiakkaille ratkaisuja – teknologiaa, sensoreita, monitoreja ja ohjelmistoja – jotta tuotanto pyörii ilman kalliita keskeytyksiä tehokkaasti, turvallisesti ja mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Nohynekin työkenttänä on koko Eurooppa, joskus myös Venäjä tai Israel – tänä vuonna työviikkoja Suomessa oli kertynyt Nohynekille kesään mennessä vasta kuusi. Reissaava diplomi-insinööri luottaa kahden laukun taktiikkaan ja on saanut liikkuvasta työelämästään paljon irti.

Lue lisää Nohynekin urasta  TEK-lehdestä.

 

Teksti: Asta Sjöblom

Kuva: Petri Nohynekin arkisto

Empatia on kaikkea muuta kuin pehmeää hömpötystä. Päinvastoin: se on yksi työelämän keskeisistä taidoista, jota tarvitaan jokaisessa projektissa ja työyhteisössä.

Mitä empatia työelämässä sitten tarkoittaa? ”Kysymys ei ole tunteesta tai luonteenpiirteestä, vaan empatia on yhdistelmä monista taidoista, jotka auttavat meitä ymmärtämään toisiamme”, kirjoittavat aivotutkijat Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi teoksessaan Aivot työssä. Empatian avulla on mahdollista ennakoida toisen toimintaa ja tehdä oletuksia siitä, miten toinen tulee kuhunkin asiaan reagoimaan. Tämä vaatii toisen tunteiden ymmärtämistä sekä kykyä havaita erilaisuutta ja samanlaisuutta. Empatiasta voidaan siis puhua kaiken vuorovaikutuksen lähteenä.

Omaa empatian tajuaan voi tietoisesti treenata. Vinkkejä empatiakyvyn harjoittamiseen löydät TEK-lehdestä.

 

Teksti: Sara Salomaa
Kuva: Outi Kainiemi

 

Asiantuntijatyössä aivot ovat korvaamaton työkalu. Jotta aivot pysyvät terässä, niitä on huollettava.

Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, kuuluu vanha sanonta. Totta tavallaan, sillä nykytiedon valossa aivojen hyvinvointi on yhteydessä koko kroppaan. Huolehdi aivoistasi, niin keho kiittää.

Uni, liikunta ja ravinto ovat aivojen toimintakyvylle keskeisiä, mutta mitä tarkalleen pitää tehdä? Poimi asiantuntijoiden vinkeistä itsellesi toimivin ja tee siitä tapa. Uuden tavan oppiminen voi viedä, lähteestä riippuen, kolmesta viikosta puoleen vuoteen. Muutosten tekeminen on kuitenkin mahdollista!

Työterveyslaitoksen tutkija Sampsa Puttonen, liikuntafysiologiasta väitellyt Riikka Kivelä ja tutkija Satu Jyväkorpi kertovat omat vinkkinsä aivojen huoltamiseen. Lue lisää TEK-lehdestä.

 

Text: Katariina Rönnqvist

Kuva: Jenni Kiviniemi

Kesätöiden hakuajat lähestyvät nopeasti. Kesätyö on usean opiskelijan ammatillisen taipaleen ensimmäinen askel, ja siihen kannattaakin panostaa. Juuri siitä syystä paras työnhaku- ja uraopas kaikille tekniikan alan opiskelijoille ilmestyy 27. kerran marraskuun puolivälissä. Tuotimme opiskelijoille ja vastavalmistuneille oppaan, joka tekee työnhausta ja uran visioinnista mahdollisimman vaivatonta. Työkirjasta löydät tärkeimmät työnhaun työkalut, kuten CV- ja hakemusesimerkit, vinkkejä haastatteluun, ohjeita työsopimuksen tekemiseen ja TEKin viimeisimmät palkkasuositukset. Opas tarjoaa opiskelijoille apua myös uran visiointiin ja suunnitteluun, työvälineitä omien vahvuuksien tunnistamiseen sekä sisältöä myös vapaa-ajalle.

Työelämä on kansainvälistä ja se heijastuu myös työnhakuun. Siksi jatkamme kansainvälisellä linjallamme ja tarjoamme monipuolisen oppaan, joka sisältää artikkeleita, esimerkkejä ja työnhaun työkaluja sekä suomeksi että englanniksi. Toivomme sen tarjoavan opiskelijoille mahdollisimman hyvät valmiudet nykyhetken sekä tulevaisuuden työnhakuun ja työelämään.

Tuttuun tapaan olemme tehneet yhteistyötä kampusten ura- ja työelämäpalveluiden, rekrytoijien, työnantajien ja ura-asiantuntijoiden kanssa.

Työkirja julkaistaan marraskuun puolivälissä. Tule hakemaan omasi! Jos et pääse lanseeraukseen, Työkirjoja on jaossa kampuksen ura- ja työelämäpalveluissa, kilta- ja ainejärjestöhuoneilla, TEKLoungessa sekä TEKin ständeillä kampuksen tapahtumissa.

Muista myös liittyä Työkirjan Facebook-ryhmään. Sinne työnantajat ilmoittavat avoimista työpaikoista.

 

Lanseerauspäivät ja -paikkakunnat:

  • 14.11. Kumpula, Helsinki
  • 18.11. Yliopistonmäki, Turku
  • 19.11. Linnanmaa, Oulu
  • 19.11. Otaniemi, Espoo
  • 20.11. Skinnarila, Lappeenranta
  • 21.11. Hervanta, Tampere
  • 21.11. Yliopiston kampus, Vaasa

Vastavalmistunut diplomi-insinööri Tuomas Yli-Marttila sai kaksi vuotta sitten vastuulleen metsäkonevalmistaja Ponssen historian suurimman logistiikkauudistuksen.

Kaksi vuotta sitten Tuomas Yli-Marttila valittiin metsäkonevalmistaja Ponssen logistiikkapäälliköksi. Vastavalmistunut diplomi-insinööri hyppäsi suoraan syvään päätyyn, sillä Ponssella oli käynnissä historiansa suurin logistiikkauudistus, jonka läpiviennistä Yli-Marttila vastasi.

”Tulin keskelle myllerrystä. Muutimme logistiikkaa enemmän kuin kertaakaan aiemmin Ponssen historiassa. Siinä taidot ulosmitattiin heti.”

Yli-Marttila ei kuitenkaan astunut liian suuriin saappaisiin, sillä opinnot niin ammattikorkeakoulussa kuin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa antoivat hänelle hyvät eväät työelämään.

Lue lisää TEK-lehdestä.

 

Teksti: Pekka Leiviskä

Kuva: Anu Kovalainen