TYÖELÄMÄ
Yksi kesä menee nopeasti ja kesän aikana kannattaa pitää mielessä jo seuraava työnhaku. Jätä itsestäsi hyvä kuva työnantajalle, niin saatat päästä takaisin tuttuun paikkaan, tai vähintään saat arvokkaan suosittelijan seuraavaa paikkaa varten. Tässä osiossa tarkastelemme asioita, joita voi pohtia työelämään päästyään oman uransa eteenpäin viemiseksi.
Työttömyyskassa (KOKO-kassa)
MIKÄ ON KOKO-KASSA?
KOKO-kassa turvaa taloutesi, mikäli jäät työttömäksi valmistuttuasi. Kassa maksaa jäsenilleen työttömyyden, lomautuksen tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden ajalta ansiopäivärahaa ja vuorotteluvapaan ajalta vuorottelukorvausta. Voit liittyä KOKO-kassaan, kun olet työsuhteessa eli sinulla on voimassa oleva työsopimus. Liity jäseneksi vaikka heti ensimmäisten kesätöiden alkaessa ja varmista ansiosidonnainen työttömyysturvasi jo opiskeluaikana!
MIKSI LIITTYMINEN KANNATTAA?
Sinulla on oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan valmistuttuasi, jos olet ollut 26 viikon työssäoloehdon täyttävässä työsuhteessa ja työttömyyskassan jäsenenä samanaikaisesti. Kassasta saamasi ansiosidonnaisen päivärahan ero peruspäivärahaan on merkittävä. https://www.kela.fi/peruspaivarahan-maara-ja-maksaminen
Päivärahan määrän voi laskea KOKO-kassan sivuilla: https://kokokassa.fi/paivarahalaskuri/
Kassan jäsenyys alkaa liittymispäivästä, kun maksat laskun eräpäivään mennessä ja jäsenmaksu on aina kalenterivuosikohtainen.
MIKÄ ON KASSAN TYÖSSÄOLOEHTO?
Työssäoloehto täyttyy, kun kassan jäsen on tehnyt työttömyyttä edeltävien 28 kuukauden aikana 26 viikkoa työtä, vähintään 18 tuntia viikossa. Opiskeluaika pidentää tarkasteluaikaa jopa seitsemällä vuodella. Tämä tarkoittaa, että jo muutama kesätyö ja työsuhteessa tehty diplomityö täyttävät työssäoloehdon. Työn voi siis kerätä pätkissä, sitä ei tarvitse tehdä yhteen putkeen.
Täyttääkö stipendillä tehty työ ehtoa?
Stipendillä tehty diplomityön/gradun aika ei kerrytä työssäoloehtoa, mikäli työtä tehdessäsi et ole virallisesti työsuhteessa.
Voit tarkistaa työssäoloehdon täyttymisen Kelan sivuilta löytyvällä laskurilla. (www.kela.fi). Huomaa, että työssäoloehtoon liittyy myös palkkaraja. Tarkista se KOKO-kassan sivuilta.
MITEN KOKO-KASSAAN LIITYTÄÄN?
Helpoiten voit liittyä kassaan TEKin nettisivujen kautta omista jäsentiedoistasi. KOKO-kassan omilta sivuilta (www.kokokassa.fi) löydät esimerkiksi päivärahalaskurin, jolla voit arvioida ansiosidonnaisen päivärahasi.
Voiko päivärahan vähentää verotuksessa?
Päiväraha on veronalaista tuloa, eikä sitä voi vähentää verotuksessa. Kassan jäsenmaksun sen sijaan voi vähentää verotuksessa.
TYÖELÄMÄN TIETOPALVELUT
OMA LUOTTAMUSMIES -PALVELU
Jokaisen uralla tulee vastaan erilaisia muutos-, kriisi-, tai kehitystilanteita, jotka sisältävät tarvetta selkeälle tiedolle toimintatavoista ja mahdollisuuksista. YTN:n Oma luottamusmies –verkkopalvelu tukee ylempiä toimihenkilöitä työelämän tilanteisiin liittyvissä kysymyksissä.
Työtodistus
Työsuhteen jälkeen on tärkeää muistaa pyytää työtodistus, jotta voi osoittaa työkokemuksensa seuraavien työnhakujen yhteydessä. Työntekijä saa päättää, kuinka laajasisältöisen työtodistuksen haluaa.
MITÄ TYÖTODISTUKSESSA TULEE OLLA?
• Työntekijän nimi ja sosiaaliturvatunnus
• Työpaikan nimi
• Työsuhteen kesto: alkamis- ja päättymisajankohta
• Tehtävänimike
• Pääasiallisten tehtävien kuvailu
• Päiväys ja allekirjoitus
MITÄ VOIN PYYTÄÄ LAAJAAN TYÖTODISTUKSEEN?
• Työsuhteen päättymissyy (esimerkiksi: ”työsuhde oli määräaikainen)
• Arvio työtaidoista ja käytöksestä.
• Työnantaja ei saa merkitä näitä arvioita työtodistukseen omasta aloitteestaan.
KUINKA VANHASTA TYÖKOKEMUKSESTA VOIN PYYTÄÄ TODISTUSTA?
• Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus 10 vuoden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen.
• Työntekijän taidoista ja käytöksestä voi pyytää arviota 5 vuoden ajan työsuhteen päätöksestä.
• Jos alkuperäinen työtodistus on kadonnut tai turmeltunut, tai työsuhde on päättynyt yli 10 vuotta sitten, työnantaja on velvollinen antamaan työtodistuksen vain, jos siitä ei koidu kohtuutonta hankaluutta hänelle.
VOINKO KÄYTTÄÄ ENTISTÄ TYÖNANTAJAANI SUOSITTELIJANA?
Jos työsuhde sujui mielestäsi hyvin, kysy työnantajaltasi jo etukäteen, jos häntä voi käyttää suosittelijana seuraavan vuoden työnhakua ajatellen.
Oman osaamisen tunnistaminen
On helpompaa tarttua mielenkiintoisiin juttuihin, kun tietää mikä kiinnostaa ja missä on hyvä.
MIKSI OMAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN KANNATTAA?
Kaikilla meillä on uniikki osaamispaletti, jonka tunnistaminen ja tiedostaminen on tärkeää. Se on avuksesi silloin, kun mietit urasi suuntaa. Minkälaisin tehtäviin haluat töihin? Minkälaisia tietoja ja taitoja haluat päästä työssäsi käyttämään?
Se on avuksesi myös silloin kun kerrot osaamisestasi muille, esimerkiksi työhaastattelussa, palkkaneuvottelussa tai uudelle kollegalle esittäytyessä. Mitä paremmin tunnet oman osaamisesi, sitä helpompaa sinun on puhua siitä muille. Oman osaamisen sanoittamista kannattaa harjoitella. Mieti, minkä esimerkkien kautta voisit parhaiten esitellä osaamistasi. Joskus on myös hyvä suunnitella oma hissipuhe – sales pitch – jonka avulla voit lyhyessä ajassa kertoa oleellisimmat osat omasta ammattitaidosta.
Oman osaamisen tunnistaminen vahvistaa myös itseluottamustasi. Se auttaa sinua seisomaan vankemmin uraasi liittyvien päätösten takana ja näkyy varmasti myös ulospäin vahvistaen ammatillista brändiäsi.
MISTÄ OSAAMINEN MUODOSTUU?
Osaaminen on suhteellisen abstrakti ja moniulotteinen asia, ja välillä voikin tuntua hankalalta kertoa mitä juuri se oma osaaminen on. Osaamisen tunnistamisessa voi helpottaa osaamisen pilkkominen kolmeen eri osa-alueeseen: ammatillinen osaamiseen, yleisiin työelämätaitoihin ja oman toiminnan säätelemiseen. Näiden kautta tarkasteltuna omaa osaamista on helpompi hahmottaa.
Ammatillinen osaamisesi muodostuu niistä tiedoista ja taidoista, joita kerrytät itsellesi opiskelujen aikana. Se on opintoihisi liittyvää teoreettista tietoa ja erityistaitoja, joita tarvitset omalla alallasi. Nämä tiedot ja taidot jatkavat muotoutumistaan työelämässä sekä erilaisten täydennyskoulutusten myötä.
Yleisiä työelämätaitoja voit hyödyntää monenlaisissa työtehtävissä ja eri aloilla. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot sekä analysointi- ja ongelmanratkaisutaidot. Nämä taidot kehittyvät työelämässä, opintojen aikana sekä vapaa-ajalla.
Oman toiminnan säätelemisen taidot auttavat sinua onnistumaan työssä ja elämässä. Nämä taidot tukevat tavoitteisiin ja tuloksiin pääsemisessä. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi toiminnan tavoitteiden asettelu, toiminnan suunnittelun ja oman toiminnan arvioimisen taidot sekä priorisointi ja ajanhallinta.
MITEN TUNNISTAN MITÄ OSAAN?
Tunnista asiat, jotka innostavat sinua
Opintojen aikana tai töissä ollessasi sinulla on varmasti ollut hetkiä, jolloin aika on vierähtänyt kuin siivillä. Monta tuntia on saattanut kulua hetkessä, täysin huomaamatta. Pystytkö palauttamaan mieleesi tällaisia hetkiä? Mikä oli se asia, jonka parissa työskentelit? Mitä tietoja ja taitoja silloin käytit? Näiden hetkien tiedostaminen kannattaa, sillä innostus kertoo motivaatiosta ja antaa sinulle viestejä siitä, mihin suuntaan osaamista kannattaa lähteä viemään.
Pysähdy onnistumisten äärelle
Kysy itseltäsi, missä olet onnistunut hyvin. Saitko hyvää palautetta esimieheltä, kollegalta tai opiskelukaverilta? Etenikö vastuullasi oleva projekti askeleen verran eteenpäin? Uskalsitko vihdoin hypätä jonkin asian suhteen epämukavuusalueellesi? Kirjaa erilaisia onnistumisia ylös. Pieniä sekä isoja. Mieti, mitä tietoja ja taitoja olet käyttänyt juuri silloin, kun olet onnistunut. Onnistumisten reflektointi kannattaa, sillä onnistuessasi tulet käyttäneeksi usein juuri niitä tietoja ja taitoja, joita voit kutsua vahvuuksiksi.
Tee kokeiluja
Opiskeluaika on vaihe, jolloin erilaiset kokeilut ja ammatillinen uteliaisuus kannattaa pitää huipussaan! Ole oman urasi löytöretkeilijä ja tee ammatillisia tutkimusmatkoja. Kokeile, kysele, tee havaintoja ja ole aktiivinen eri tavoin.
Kokeilemalla rohkeasti erilaisia työtehtäviä, tekemisen tapoja, rooleja sekä työympäristöjä, löydät ne, jotka sopivat juuri sinulle.
Hyödynnä palaute
Minkälaista palautetta olet saanut muilta? Opiskelukavereilta, proffilta, kollegoilta tai esimiehiltä. Palaute toimii loistavana peilinä suhteessa omaan osaamiseesi, ja opit sitä kautta paljon osaamisestasi.
Voit käyttää oman osaamisesi tunnistamisen tukena myös TEKin Työkalupakista löytyvää harjoitusta. Työkalupakkiin pääset täältä.
Suosittelijat
MIHIN TARVITSEN SUOSITTELIJOITA?
Suosittelijat ovat tärkeitä, jos rekrytoija ei tunne sinua entuudestaan. Kun haet uuteen työhön, ovat suosittelijat yleensä entisiä työnantajia, joihin rekrytoija voi ottaa yhteyttä saadakseen selvää, millainen työntekijä olet.
SUOSITTELIJAT CV:SSÄ
CV:hen kannattaa kirjoittaa, että annat suosittelijat pyydettäessä. Yleensä yhteystietoja kaivataan vasta työhaastatteluvaiheessa. On kohteliasta olla levittelemättä toisen yhteystietoja liikaa. Anna yhteystiedot, jos rekrytoija niitä esimerkiksi puhelimessa kysyy ja olet saanut siihen luvan.
HAASTATTELUSSA
Varmista suosittelijoiden suostumus puhua puolestasi ennen työhaastatteluun menoa. On hyödyllistä myös printata heidän yhteystietonsa mukaan haastatteluun..
TYÖSUHTEEN JÄLKEEN
Muista pitää hyvät välit entisiin työnantajiisi. Verkostoitumien kannalta on hyvä vaihtaa kuulumisia, vaikket välttämättä tarvitsisikaan heitä suosittelijoiksi. Jos puolestaan tarvitset suosittelijoita tulevissa työhauissa, on asia hyvä varmistaa työnantajalta jo ajoissa.
VIIMEISIMMÄT BLOGIPOSTAUKSET
